Pohdintaa käyttöomaisuuspoistoista

Käyttöomaisuuden poistot - lyhyt tietoisku

Tarkistettu ja päivitetty vuosiluvut 1.1.2024

Poistojen tarkoitus on jakaa liiketoimintaa varten hankitun käyttöomaisuuden alvittoman kustannuksen tulosvaikutusta samalle ajalle, kuin ko. omaisuudella saadaan hankittua tuloa. Näin ollen kolmen tai useamman verovuoden ajan tuloa kerryttävä/säilyttävä tai vähintään 1 200 euron hankinta vähennetään vaikutusaikanaan vuotuisina poistoina.

Kiinteän omaisuuden hankintakulun saa vähentää kerralla, kun ed. mainittu tulon odotusaika on alle kolme vuotta, tai kyse on pienhankinnasta (2023: hankintahinta enintään 1 200 €, ja näitä alle 1 200 euron hankintoja saa olla yht. 3 600 €/v.).

Kulumattomasta omaisuudesta (maa-alueet, osakkeet, yhtymän tai osuuskunnan osuudet, taide-esineet ja museoajoneuvot) ei tehdä poistoja.

EVL -poistot

Kirjanpidossa hyödykkeen hankintahinta jaetaan poistoiksi sille ajalle, jolloin omaisuus on käytössä. Verotuksessa poistot taas määräytyvät usein EVL:n maksimipoistojen mukaisesti.
Esim. koneista ja kalustosta se on 25 % jäljellä olevasta hankintahinnasta eli menojäännöksestä. Rakennusten poisto% = 4, 7 tai 20 riippuen käyttötarkoituksesta. Pitkävaikutteiset menot poistetaan enintään 10 verovuoden aikana.

Koneiden, kaluston ja muun irtaimen hankintamenoa käsitellään kokonaisuutena.
Esimerkki: Koneen verotuksessa jäljellä oleva menojäännös verovuoden 2022 lopussa on 6000 euroa. Tämä sama 6.000 euroa on myös verotuksessa jäljellä oleva menojäännös verovuoden 2023 alussa. Yhtiö hankkii verovuoden 2023 aikana koneen 4.000 eurolla.
Yhtiö voi tehdä verovuoden 2023 poistonsa 10.000 eurosta.

Korotetut poistot

Verovuosina 2020-2025 uusina hankituista koneista ja laitteista saa tehdä enintään 50 %:n korotetut poistot. Jos esimerkin mukaisesta 2021 hankitusta koneesta halutaan tehdä korotettu 50 %:n poisto, olisi se kirjattava omalle kirjanpitotilille eikä sitä lisättäisi esimerkin mukaisesti jäljellä olevaan menojäännökseen.

Poistojen tekeminen

Poistojen aloitusajankohta määräytyy käyttöönottohetken perusteella. Hyödykkeen tilaamista, toimittamista, laskuttamista, asentamista tai koekäyttöä ei pidetä käyttöönottamiseksi, ellei kyse ole varakoneiksi hankituista hyödykkeistä.

Käyttöomaisuuspoistot saadaan tehdä täysimääräisinä, vaikka tilikausi olisi 12 kuukautta lyhyempi.

Hyllypoisto

Jos kirjanpidossa poistot tehdään isompina kuin EVL sallii, syntyy ns. hyllypoistoa, jota ei voida vähentää verotuksessa ko. verovuotena. Se jää kuin "varastoon" odottamaan verovuotta, jolloin kirjanpidon poistot ovat pienemmät kuin EVL:n sallimat enimmäispoistot.

EVL:n maksimipoistot ja sen vaihtoehto

"Täydet" poistot eivät aina ole se järkevin valinta. Pienen kirjanpitovelvollisen EVL:n enimmäispoistot saattavat syödä tulosta liiankin rajusti, aiheuttaen pahimmillaan jatkuvia tappioita, oman pääoman negatiivisen kehityksen sekä estäen mahdollisuuden vanhojen tappioiden hyödyntämiseen. EVL-poistot, kun on vähennettävä joka vuosi tuloksesta huolimatta.

Vaihtoehtona voisi olla tilinpäätössiirroissa esitettävä poistoerolaskenta, jolloin suunnitelman mukaisina poistoina vähennetään aidosti tulonodotuksiin perustuva poisto ja poistoeron lisäyksenä vähennetään EVL-poiston ja sumupoiston erotus. Tällöin muodostuvaa varausta voisi tulevina verovuosina purkaa tuloksen parantamiseksi enintään tilikauden poiston verran kerralla. Tuloutusta tästä kirjauskäsittelystä ei saa syntyä.

Poistomenetelmä ja -suunnitelma

Kun hankinnan tulonodotukset painottuvat investointia pian seuraavalle ajalle, sopii etupainoitteiseksi poistojärjestelmäksi menojäännöspoisto. Kun tulojen odotetaan kertyvän tasaisesti pitoajalle, sopii järjestelmäksi tasapoistot. Varovaisuutta noudattaen voidaan myös tehdä poistoja takapainoisesti, mutta kuten KILAn lausunnossa 2008/1830 todetaan, "suunnitelman tulee perustua hyödykkeen teknistaloudelliseen kulumiseen ja vastaisiin tulonodotuksiin", eikä esimerkiksi siihen, että lainanlyhennykset alkavat vasta 3. vuotena.

Poistosuunnitelman laatii kirjanpitovelvollinen. Suunnitelmaa varten olisi hyvä laatia tulonkertymissuunnitelma/laskelma ja liittää se sen hallituksen kokouspöytäkirjan liitteeksi, jossa poistosuunnitelma on hyväksytty. Nämä toimivat dokumentaationa hallituksen toimien vastuullisuutta tarkisteltaessa tai poistosuunnitelmaa myöhemmin muutettaessa. Poistosuunnitelmaksi voidaan myös valita EVL-poistot.

Tehtyä poistosuunnitelmaa tulee tilikausittain arvioida ja tarvittaessa muuttaa. Tällaisen muutostarpeen voisi esimerkiksi aiheuttaa tilanne, jossa kalustoa on jouduttu asettamaan seisontavakuutukseen käyttötarpeen kutistuessa syystä tai toisesta. Tällöin arvioitavaksi tulevat olennaisuus muuttuneissa tulonodotuksissa ja kaluston arvon säilymisessä vähäisen käytön vuoksi. Jos taas huomataan, että suunnitelmaan liittyy virhe, poistojen korjaamiseen on omat menetelmänsä, riippuen onko ne tehty liian pieninä vai suurina.

Lähteet: Verohallinto.fi ja Tilisanomat.fi